Ääneen laulettu – kun sinusta lauletaan laulu

Miltä tuntuisi, jos joku kuuntelisi sinua niin tarkasti, että voisi kirjoittaa kokemuksestasi laulun? Ääneen laulettu -työpajassa yksityinen tulee näkyväksi, ja hetkestä syntyy jotain, joka kantaa.

Eräs osallistuja kirjoitti minulle jälkeenpäin näin:

"Mun kokemus prosessista oli se, että aika hajanaisen, irrallisista pienistä paloista koostuvan maailman tarjosin sulle ja palautit sen ehjänä ja selkeänä takaisin. Annoit mulle tilaisuuden nähdä sisäiseen maailmaani ilman sitä kaikkea kohinaa mitä oma pää tuottaa kaiken sekaan."
"Toi on niin uniikkia mitä sä teet!"

Nämä sanat tiivistävät jotakin olennaista siitä, mitä Ääneen laulettu -työpaja on.
Se ei ole perinteinen "lauluntekokurssi", vaan lempeä mahdollisuus kohtaamiseen laulunkirjoitusprosessin kautta, jonka tuloksena syntyy intuitiivisesti henkilökohtainen laulu – peili, jonka äärellä voi tulla näkyväksi.

Miten työpaja etenee?

1. Ensitapaaminen:
   Aloitamme yhteisillä taidelähtöisillä harjoituksilla – piirtämisellä, liikkeellä, sanoilla, kirjoittamisella, leikkimisellä, musiikilla ja hiljaisuudella. Tavoitteena on avata yhteys, tilaa olla.
   Kuulostellaan yhdessä, minä kuuntelen, kysyn ja annan tilaa. Sinä jaat sen verran kuin itse haluat.

2. Laulunkirjoitus:
   Tapaamisen jälkeen vetäydyn itsekseni. Kirjoitan laulun intuitiivisesti, perustuen siihen, mitä kohtaaminen jätti minuun. En rakenna hittibiisiä, vaan tiivistän yhdessä jaetun hetken lauluksi. Äänitän siitä demotasoisen version.

3. Toinen tapaaminen:
   Kuuntelemme laulun yhdessä. Keskustelemme laulusta ja siitä, mitä se herättää. Kerron  laulun syntymisprosessista, miksi valitsin juuri nämä sävyt, sanat ja tunnelmat. Ja mitä minä koin valmistaessani laulua. 

Mitä osallistujat kokevat?

Moni kuvaa kokemusta näin:
🌿 "Tulin nähdyksi ja kuulluksi."
🌿 "Tämä avasi minulle jotakin tärkeää itsestäni."
🌿 "Laulu toi lohtua myös läheiselle ja toimi jonkunlaisena viestinä."

INTUITIO JA LUOVUUS

Laulunkirjoitusprosessi ja sen myötä syntynyt laulu on väline, jonka avulla kohdataan, peilataan ja jäsennetään. Se voi sysätä liikkeelle jotakin uutta tai toisaalta tallentaa jonkin hetken tai kokemuksen muistoksi. Syvällisyyden lisäksi tekeminen on useimmiten hauskaa ja kepeää.

Toki olemme elämän mysteerin äärellä läheisesti ja taikuutta saattaa tapahtua, mutta tässä työpajassa tarkoitan intuitiivisuudella herkkyyttä kuunnella hetkeä ja toista ihmistä tarkasti, ilman kiirettä tai agendaa. Sitä kautta syntyy jotain, mitä ei voi käsikirjoittaa etukäteen.

Koska tämä laulunkirjoitusprosessi tapahtuu yhdessä osallistujien kanssa, koen itsekin tulevani tässä työskentelyssä nähdyksi ja kuulluksi. Jokainen kohtaaminen on kahdensuuntainen: myös minä liikun, herkistyn ja opin.

Taidelähtöisessä työskentelyssä syntyy jotain erityistä. Se on jaettu prosessi, joka rakentaa yhteyttä tavalla, jota on vaikea sanallistaa. Se tuntuu melkein kuin supervoimalta. Löydetty yhteys ruokkii luovuutta molempiin suuntiin, sekä osallistujan että minun.

Oman kokemukseni mukaan luovuuden esteenä ei useinkaan ole taitojen puute, vaan pelko ja kokemus yhteydettömyydestä. Kun ihminen pääsee luovien menetelmien kautta kosketuksiin oman sisäisyytensä kanssa,  ja tulee todistetuksi luovana olentona, hän astuu samalla yhteyteen oman luomispotentiaalinsa kanssa.