HUS työskentelyn koonti

Työskentelyn keskeiset plussat ja hyödyt (HUS-pilotin koonnin pohjalta)

Ryhmän rakenne ja sisältö

● 8 tapaamista + henkilökohtaiset alkukartoitukset + seurantakerta jossa läheisiä mukana

● Kohderyhmänä 19–33-vuotiaat nuoret aikuiset

● Työskentelyssä hyödynnettiin kuvataidetta, musiikkia, kirjoittamista, kehotietoisuutta ja keskustelua

● Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teema (pelko, toivo, suru, läheisyys, identiteetti jne.)

● Ryhmän aikana syntyi musiikkialbumi Lohtumaisemia ja visuaalinen näyttely

● Ohjaus Saaramaija Żórawski yhdessä toimintaterapeutti Anna-Elina Rahikaisen kanssa

1. Selkeä ja mitattu vaikuttavuus

Ryhmä sai poikkeuksellisen korkeat arviot: yksittäisten ryhmäkertojen keskiarvot 9,2–9,8 (asteikko 1–10).

Suositteluindeksi (NPS) oli kaikilla kerroilla 100, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmätoiminnassa harvinaista.

2. Vastaa kriittiseen nivelvaiheeseen hoitojen jälkeen

• Pilotin perusteella taidelähtöinen ryhmämuotoinen tuki toimii erityisen hyvin vaiheessa, jossa potilas siirtyy aktiivisista hoidoista seurantaan.

• Täydentää hoitopolkua: yksilötapaamiset koetaan tärkeiksi hoitojen aikana, ryhmämuotoinen työskentely hoitojen jälkeen.

3. Vahva vertaistuen ja osallisuuden kokemus

• Osallistujat kuvasivat, että kokemus kuulluksi tulemisesta, ryhmään kuulumisesta ja vertaistuesta oli erittäin vahva.

• Ryhmä vähensi yksinäisyyden kokemusta ja normalisoi sairauden jälkeisiä tunteita.

4. Monimenetelmäisyys madaltaa osallistumiskynnystä

• Taidelähtöiset menetelmät (musiikki, kuvallinen työskentely, kirjoittaminen, keholliset ja rentoutusharjoitukset) mahdollistavat osallistumisen myös silloin, kun puhuminen on vaikeaa.

• Erityisesti maalaaminen, musiikin kuuntelu yhdessä ja ohjatut rentoutusharjoitukset koettiin merkityksellisiksi ja helpottaviksi.

5. Psyykkisen hyvinvoinnin ja säätelytaitojen vahvistuminen

• Rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset auttoivat pysähtymään, tunnistamaan kehon reaktioita ja loivat konkreettisia keinoja arkeen.

• Taidelähtöinen työskentely tuki stressinsäätelyä, tunteiden käsittelyä ja toivon vahvistumista.

6. Rakenteellisesti helposti monistettava malli

• Selkeä ryhmärakenne (suljettu ryhmä, rajattu kesto, teemoitettu eteneminen).

• Toteutettavissa sairaalaympäristössä, tarvittaessa hybridinä.

• Malli soveltuu laajennettavaksi myös muihin potilasryhmiin tai ikäryhmiin.

Toiminnan vaikutukset:

Ryhmä:

● auttoi käsittelemään vaikeita tunteita luovan prosessin kautta

● vahvisti identiteettiä hoitojen jälkeen

● vähensi yksinäisyyttä ja lisäsi toivon kokemusta

● teki sairaalaympäristöstä vähemmän pelottavan ja mahdollisti myönteisiä kohtaamisia

● tuotti taide- ja äänitemateriaalia, joka toimii keskustelunavauksena läheisten kanssa

● Tuki vuorovaikutusta läheisten kanssa

Projektin aikana työ herätti myös ulkopuolista kiinnostusta. Ryhmätyöskentelyn prosessia ja teemoja seurattiin mediassa, mukaan lukien

– yksi radiohaastattelu YLE 1 (Sari Valto) https://areena.yle.fi/1-76210638

– kuvaukset kahteen televisio-ohjelmaan (Esitetään 2026 aikana)

Median kiinnostus heijastaa taidelähtöisten menetelmien ajankohtaisuutta terveydenhuollossa sekä ryhmässä käsiteltyjen teemojen laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Osallistujien palaute:

"Vertaistuki, uudet kamut ja se, että näkee ettei ole ainoa."

"Tunteiden purkaminen taiteen kautta auttoi."

"Voisin soittaa tämän laulun läheiselleni ja sen kautta sanoa, että tältä minusta oikeasti tuntuu."

"Sairaalan tuleminen tuntuu helpommalle kun siihen liittyy myös mukavia muistoja"